Kokoelmalöytö elokuu 2014

Tällä palstalla esitellään mielenkiintoisia löytöjä Suomen Metsästysmuseon esine- ja kuvakokoelmista, kirjastosta ja arkistosta.

Jocke ja Tapio Palmu kajakissa

Jocke Tapio Palmun kajakin kyydissä Lopen Kesijärvellä.

Valokuvat kertovat - Hyljekoira Jocken tarina

Riihimäen keskustassa Hämeenkadun ja Keskuskadun kulmassa makasi usein 1930-luvulla luppakorvainen isohko koira, joka tunnettiin kauppalassa "Hämeenkadun poliisina". Mustavalkoinen koira oli nimeltään Jocke, ja se kuului hyljekoirien rotuun. Jocken tarina elää Metsästysmuseon kuva-arkistoon talletetuissa valokuvissa.

Rotupiirteitä

Hyljekoira Jocke syntyi Suomenlahden ulkosaariin kuuluvalla Tytärsaarella vuonna 1925, ja se kuului hyljekoirien tarkemmin selvittämättömään rotuun. Alunperin Suomenlahden hyljekoirat olivat pystykorvaisia mustavalkoisia keskikokoisia koiria. Sakari Pälsin mukaan Vienan karhu- ja hirvikoirat olisivat olleet lähimpiä sukulaisia. Tämä varhaisempi rotu sekoittui Virosta ja Inkeristä tuotuihin paimenkoiriin muuttuen pitkäkarvaiseksi ja luppakorvaiseksi. Jocke edusti ulkonäöltään hyljekoirarodun viimeisintä vaihetta.

Hyljekoira Jocke

Hyljekoira Jocke. Alunperin pystykorvaisista Suomenlahden hyljekoirista kehittyi luppakorvaisia, kun niihin sekoittui Virosta ja Inkeristä tuotuja paimenkoiria.

Hyljekoiran piti soveltua vaativiin olosuhteisiin ja tehtäviin hylkeenpyyntiretkille avomerelle. Koiran tuli näkyä hyvin valkoista häikäisevää hankea ja jäätä vasten. Se ei saanut haukkua vaan parhaimmillaan sen tuli toimia jäällä isäntänsä antamien viittausten mukaan. Hyljekoiran piti kestää tuulta ja myrskyä, maata urheasti yönsä hangessa ja ennen kaikkea osoittaa taitavuutensa hylkeiden pesien ja hengitysaukkojen etsinnässä.

Hyljekoirarotua ei tavattu lainkaan mantereella. Sodan aikana Suomenlahden ulkosaaria evakuoitaessa lopetettiin lähes kaikki hyljekoirat Suursaarelta, Lavansaarelta, Tytärsaarelta ja Seiskarilta. Muutamia koiria oli ennen sotaa siirtynyt Jocken tavoin mantereelle, ja evakuointivaiheessa tuotiin joitakin koira Kotkan seudulle. Mantereen puolella hyljekoirat rotuna hävisivät kokonaan 1950-luvulle tultaessa sekoittuen muihin rotuihin.

Jocken matka mantereelle

Jocke ei viettänyt esivanhempiensa tapaan hyljekoiran elämää, johon kuului yksi kuukausi vuodesta pyyntiretkellä ja loput 11 kuukautta vapaata koiranelämää saarella. Se muutti Riihimäelle jo pentuna, kun Suursaarella kesiään viettänyt riihimäkeläinen Silfverbergin perhe hankki sen perheen tyttären Ullan (myöhemmin Palmu) seuraksi.

Jocke ja Ulla Palmu

Lehtori Ulla Palmu ja Jocke talvella Junailijankatu 10-12 pihalla vuonna 1937.

Riihimäellä Jocke asusti aivan kauppalan keskustassa omakotitalossa Junailijankatu 10 - 12:ssa, joka nykyään tunnetaan Palmupuistona. Kaikki kauppalassa tunsivat Jocken, sillä se erottui rotunsa takia kauppalan muista koirista.

Tuulisella ulkosaarella syntyneenä oli vesi Jocken elementti. Ulla Palmun mukaan se piti erityisesti uimisesta. Jocke matkustikin usein perheensä kanssa junalla kapearaiteista rautatietä pitkin Kesijärvelle uimaan. Valokuviin Jocke on ikuistettu Kesijärvellä myös kanootin kyydissä. Kerran Jocke oli hypännyt omia aikojaan junan kyytiin ja matkannut järvelle uimaan. Perheen tuttavan mukaan se oli istuskellut uinnin jälkeen rannalla ja taittanut sitten kymmenen kilometrin kotimatkan juosten.

Jocke sai sympaattisuudellaan paljon ystäviä kauppalan lapsista. Se eli kolmetoistavuotiaaksi, kunnes syksyllä 1938 luppakorva löydettiin omasta kopistaan kuolleena. Jocke haudattiin kotitalon pihaan, jonne kauppalan pienet lapset kokoontuivat saattamaan ystäväänsä.

Teksti: Anne Uotila-Laine

Kuvat: Suomen Metsästysmuseon kuva-arkisto.

Vuoden 2014 löydöt:

Metsästys & Kalastus -lehden näytenumero (Tammikuu 2014)

Karjalan Kennelklubin kutsukortti 1934 (Helmikuu 2014)

Kuljun Metsästysseuran palkinnot (Heinäkuu 2014)

 

Arkistoidut löydöt

 

 

Museokauppa
Keruut
Käpälän jälkiä -uutiskirje
Museoyhdistykseen jäseneksi
Suomen Metsästysmuseo Facebook Suomen Metsästysmuseo LinkedIn TM

Kantapuu