Museokauppa
Keruut
Käpälän jälkiä -uutiskirje
Museoyhdistykseen jäseneksi
Suomen Metsästysmuseo Facebook Suomen Metsästysmuseo LinkedIn TM

Kantapuu

Kokoelmalöytö huhtikuu 2017

Tällä palstalla esitellään mielenkiintoisia löytöjä Suomen Metsästysmuseon esine- ja kuvakokoelmista, kirjastosta ja arkistosta.

Peltijänis istui maassa

Pääsiäisen kunniaksi tämänkertainen kokoelmalöytömme on jänis. Ei mikään pehmoinen pupu, vaan muutaman millin teräslevystä leikattu hahmo, jolla on suorakaiteen muotoinen aukko kyljessä. Mikähän tupsuhäntä tämä oikein on?


Peltijäniksemme on 1960- ja 1970-luvulla suuressa suosiossa olleissa riistapolkuammunnoissa käytetty haulikkomaali. Noin 1,5 kilometrin pituisen metsäisen riistapolkuradan varteen sijoitettiin kymmenkunta ampumakohdetta, riistaeläimiä esittäviä peltisiä maalitauluja, joita kilpailijat ampuivat valvojien ja rastimiesten antamien ohjeiden mukaan. Laukausten jälkeen rastimiehet ilmoittivat kilpailijan suorituspisteet, jotka olivat yhtä kuin maalissa olevaan aukkoon kiinnitettyyn pahviin tulleet haulinreiät. Maksimipistemäärä oli kuitenkin kymmenen. Tulos merkittiin ampujan kilpailukorttiin minkä jälkeen hän siirtyi seuraavalle rastille.

Metsästysmuseon kokoelmissa on jäniksen lisäksi muitakin riistapolkumaaleja, kuten lentävää metsoa ja juoksevaa kettua esittävät peltikuviot. Kettu-maalin takana näkyvät pyörät, joiden varassa kettu liukui lankaa pitkin. Kuvien maalit on museolle lahjoittanut Heikki-Paavali Salonen.

Osa riistapolkuammuntojen peltimaaleista oli rautalangan tai vaijerin varassa liukuvia eläinkuvioita, kuten metsoja, teeriä, kanahaukkoja, kettuja ja jäniksiä, osa pystyyn nousevia ns. läppämaaleja, kuten jäniksemme. Radan varrella saattoi kilpailijan eteen tulla myös savikiekkomaalien ammuntaa, ja usein riistapolkuammuntojen yhteydessä järjestettiin myös muita ampumakilpailuita, joista 15 kiekon trap, pienoishirvi ja metsästysammunta olivat suosituimmat. Uudellamaalla, missä riistapolkuammuntaharrastus nautti suurinta suosiota, saattoi yhdessä kilpailussa olla jopa 200–400 osanottajaa 1960-luvulla. Mahtaisiko nykyisinä ampumasimulaattoreiden aikoina löytyä yhtä paljon innokkaita metsään menijöitä kilpailemaan ammuntataidoissaan lähes aidoissa olosuhteissa?

Riistapolkuammuntoja edelsivät 1950-luvulla eräpolkuammunnat, joissa pääosa radan rasteista oli erilaisia kysymys- ja tunnistamistehtäviä, joissa pyrittiin kehittämään ja testaamaan kilpailijoiden metsästyslain tuntemusta ja hyviä erämiestapoja. Varsinaisia ampumistehtäviä oli vähän.

Teksti ja kuvat:

Jukka Peltonen

intendentti

Suomen Metsästysmuseo

Lähde: Juvonen, Onni: Riistapolkuammunnat -Metsästys ja Kalastus 5/1969



Aikasempia löytöjä:

Metsästys & Kalastus -lehden näytenumero (Tammikuu 2014)

Karjalan Kennelklubin kutsukortti 1934 (Helmikuu 2014)

Kuljun Metsästysseuran palkinnot (Heinäkuu 2014)

Hyljekoira Jocken tarina (Elokuu 2014)

Haulikkoampujan sormus (Joulukuu 2014)

Kettuhoukutin (Kesäkuu 2015)

Kartta (Syyskuu 2015)

Karhunkallo (Joulukuu 2015)

Karhupyssyjä Karjalasta (Huhtikuu 2016)

Hirvilakki (Lokakuu 2016)

Asepussi (Joulukuu 2016)

Arkkiveisu (Tammikuu 2017)

 

 

Arkistoidut löydöt