Järvisen ensimmäinen kirja ilmestyi lähes kymmenen Lapin vuoden jälkeen. Siihenastiset kokemukset kairoilta olivat kypsyneet hänen mielessään hiljalleen. Järvinen oli jo aikaisemmin tarjonnut novelleja ja runoja kustantajalle, mutta häntä oli kehotettu aloittamaan romaania.
Järvisen ensimmäinen romaani Erämaan valo julkaistiin vuonna 1925 salanimellä Erkki Jauri. Kirja ei saanut erityisen hyvää vastaanottoa. Se oli koruton kolmoisdraama uudisraivaajista erämaan armoilla. Sisältö jäi kevyeksi, lähinnä se olikin Järvisen vuosien takaisten pettymysten purkamista.
Ensimmäinen novellikokoelma Tapion taloissa ilmestyi 1930. Tästä lähtien hän käytti taiteilijanimeä A.E. Järvinen. Novelleissa ja lastuissa Järvinen löysi oman kirjallisen ilmaisukanavansa, romaaneja häneltä ilmestyi vain neljä.
Tuotannossa näkyy selkeästi kolme vaihetta. Nuori Järvinen oli innokas pienriistan pyytäjä, huurremetsojahtien kuvauksessa hän on parhaimmillaan. Tarinat tihkuvat metsästyksen jännitystä. Nuorempana hän kirjoitti myös paljon eläintarinoita. Järvisellä oli oivallinen kyky samastua eläimen osaan. Vuonna 1934 ilmestynyt järjestyksessä toinen romaani Salojen valtias on puhtaasti eläinkuvaus.
Ikääntyvä Järvinen viipyi teksteissään yhä pidempään rakotulen ääressä kuunnellen erämaan ääniä. Hänessä heräsi luonnonsuojelija, joka tunsi huolta katoavien koskemattomien erämaiden puolesta. Hän oli tarkoittanut kirjansa Viimeisellä vedenjakajalla (1962) ilmeisesti viimeisekseen, mutta sen jälkeen ilmestyi vielä hänen kuolinvuotenaan Särkyvää kirkkautta (1963). Nämä kirjat ovat hänen henkistä testamenttiaan; niiden lehdillä puhuu jo kairansa päähän taivaltanut erämies.
”On lohdullista kun huomaa, että mahdollisuuksien piirin pienetessä viimeisen vedenjakajan kairaa kulkiessa tyydyn yhä vähempään ja että pienestäkin löydöstä olen iloinen ja kiitollinen.”
(Särkyvää kirkkautta, 1963).
Sanallinen maalari
Järvinen tuotannolle on tyypillistä maalaileva, impressionistinen kirjoitustyyli. Hän kuvaa tarkasti maisemaa, valot ja vivahteet saavat runsaasti tilaa. Erämaan kauneus oli Järvisen merkittävä innoittaja.
Tuntsan käsikirjoitus löytyi sattumien summana. Näyttelyä suunniteltaessa Metsästysmuseon kuva-arkiston kuvat ja käsikirjoitus löysivät toisensa. Viimeinen kesä -novellikokoelma julkaistiin yli 50 vuotta suunniteltua myöhemmin vuonna 1996. Osa novelleista oli julkaistu jo aiemmin, mutta kokonaisuutena teos oli aikanaan palautunut kustantajalta liiaksi kalastusaiheisena.
A.E. Järvisen kynästä lähti kaikkiaan 21 julkaistua kaunokirjallista teosta, joista neljä on romaaneja. Hän on kirjoittanut opaskirjasen Turkisriistan pyynnistä. Metsästys ja Kalastus -lehdessä julkaistiin usean vuosikymmenen ajan Järvisen eräaiheisia artikkeleita. Hän kirjoitti myös muihin julkaisuihin luonnonsuojeluun, metsästykseen kalastukseen ja eräretkeilyyn liittyviä artikkeleita.
Kirjallinen tuotanto
Erämaan valo. Kertomus. Nimim. Erkki Jauri. Porvoo WS 1925. 194 s.
Tapion taloissa. Eränkäyntejä Lapissa ja Perä-Pohjolassa. Porvoo WS 1930. 210 s.
Suurissa metsissä. Eränkäyntejä Lapissa ja Perä-Pohjolassa. Porvoo WS 1932. 170 s.
Salojen suuria ja pieniä. Porvoo WS 1934. 146 s.
Salojen valtias. Kertomus karhusta ja ihmisistä. Porvoo WS 1934. 222 s.
Hankien tarinoita ja muita kertomuksia suurilta saloilta. Porvoo WS 1936. 176 s.
Viimeiseen hengenvetoon. Kamppailuja suurissa erämaissa. Porvoo WS 1942. 173 s.
Rauhaton erämaa. Kamppailuja sodassa ja sodan varjossa. Porvoo WS 1945. 224 s.
Tervaksentuoksuinen erämaa. Tarinoita pohjoisilta palkisilta. Porvoo WS 1948. 192 s.
Erämaan lastuja. Uusia tarinoita pohjoisilta palkisilta. Porvoo WS 1949. 164 s.
Omilta kairoilta. Uusia tarinoita pohjoisilta palkisilta. Porvoo WS 1951. 178 s.
Tunturi huutaa. Porvoo WS 1953. 174 s.
Erätulien loisteessa. Novelleja kairoilta. Porvoo WS 1955. 196 s.
Ihmisiä suurilla selkosilla. Porvoo WS 1959. 245 s.
Kirjeitä kairaltani. Porvoo WS 1957. 186 s.
Rikas elämä. Porvoo WS 1960. 285 s.
Ihmisen osa. Tarinaa sodanjälkeisiltä vuosilta. Porvoo WS 1961. 208 s.
Viimeisellä vedenjakajalla. Porvoo WS 1962. 285 s.
Särkyvää kirkkautta. Porvoo WS 1963. 265 s.
Valitut tarinat. Porvoo WS 1956. 419 s.
Viimeinen kesä. Novellikokoelma. Helsinki Ajatus 1996.
Näytelmä: Lasiset siivet. Esitetty Rovaniemen kaupunginteatterissa 1966.
Tietokirjallisuus: Turkisriistan pyynti. Porvoo WS 1941. 120 s.