26.01.2021 - 21.03.2021

Monelle tuttu hirvihahmo seisoskelee Helsingissä Luonnontieteellisen keskusmuseon edustalla. Samannäköinen sonni on löytänyt tiensä myös Viipuriin asti – ja Turkuun. Pronssinen hirvenvasa tutkii maailmaa Helsingin Kaisaniemenpuistossa sekä Mäntässä Serlachius-museon pihalla, jossa myös ilvesemo hellii pentuaan. Kotkan keskustassa liihottelevat pronssiset kotkat, Tampereella kaulaansa kurkottelevat joutsenet ja kurjet tanssivat ylväästi Ruotsin Saltsjöbadenissa asti. Helsingin Karhupuisto taas on punagraniitista valmistetun mesikämmenen valtakuntaa.

Kuva: Suomen Metsästysmuseo, Katja Jaakkola

Jussi Mäntynen (1886-1978) on yksi suosituimpia suomalaisia klassikkoveistäjiä, jonka tuotanto tunnetaan realistisista eläinaiheisista pronssiveistoksista. Taiteilija suhtautui aiheeseensa intohimoisesti, sillä hän oli itse metsästäjä ja vietti paljon aikaa Suomen luonnossa eläinmaailmaa tutkien.

Jussi Mäntynen opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1903-1904 mutta debytoi vasta 39-vuotiaana vuonna 1925. Sen jälkeen hän oli erityisen aktiivinen tuotannossaan ja osallistui vuosittain ympäri Eurooppaa eri näyttelyihin. Syy myöhäiseen taiteellisen uran alkuun oli työ Helsingin yliopiston konservaattorina.

Luonnontieteellisen museon toinen varsinainen konservaattorin viranhaltija oli Jussi Mäntynen. Metsästyksen myötä kuolleiden eläinten poisheittäminen tuntui hänestä vastenmieliseltä ja välttyäkseen ”tuhlaukselta” hän alkoi täyttää saaliiksi saamiaan eläimiä. Mäntysen konservaattorin ura alkoi hänen opetustarkoituksiin täyttämistään eläimistä.

Konservaattorina Jussi Mäntynen uudisti merkittävästi museon konservointiperinnettä. Mäntynen toi Suomeen yhdysvaltalaisen Carl Akeleyn kehittämän uuden tavan konservoida eläimiä niin sanotulla kuvanveistomenetelmällä ja esitellä ne luonnollisissa ryhmissä. Mäntynen kiinnitti erityisesti huomiota tarkkojen anatomisten yksityiskohtien esittämiseen ja onnistui hämmästyttävällä tavalla vangitsemaan liikkeen paikallaan oleviin eläinryhmiin.

Kuvanveistäjänä Mäntynen teki läpimurtonsa näyttelyillään Tukholmassa 1934 ja Lontoossa 1939, minkä jälkeen hän jätti Eläinmuseon ja siirtyi Tukholmaan. Mäntysen veistoksia voi edelleen ihailla puistoissa ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Jussi Mäntynen sai professorin arvonimen vuonna 1948. Tätä ennen taiteilija sai useita palkintoja ja tunnustuksia töistään muun muassa ulkomaisissa näyttelyissä Brysselissä, Milanossa ja Pariisissa.

Kuva: Suomen Metsästysmuseo, Vesa Anttila

Näyttely keskittyy kahden ammatin yhteisaikaan. Aikaan ennen vuotta 1939. Kuvanveiston sekä preparaattorin tekeminen vaikuttivat toisiinsa ja näkyy molempien lopputuloksissa – taiteessa sekä täytetyissä eläimissä.  Pienoisveistoksia on näyttelyssä lainassa Turun, Hämeenlinnan sekä Riihimäen kaupungien taidemuseoiden kokoelmista. Lisäksi näyttelyssä esitellään kaikki Jussi Mäntysen Suomen julkiset veistokset. Näyttelyn asiantuntijana tulee toimimaan Luonnontieteellisen keskusmuseon ylikonservaattori Ari Puolakoski.

Eloa eläimen muodossa. Konservaattori ja kuvanveistäjä Jussi Mäntynen -näyttely avautuu 26.1.2021 ja on nähtävillä Suomen Metsästysmuseossa 21.3.2021 asti.