23.11.2024 - 20.04.2025
Suomen Metsästysmuseon Lännestä lähetetty – valkohäntäpeura 90 vuotta Suomessa -pienoisnäyttely kertoo kuvin, tekstein ja lehtileikkein lajin vuosikymmenistä maassamme. Näyttely tarjoaa muun muassa peuran ja muiden pienten hirvieläinten tunnistusapua, ja kyttäyskoppi-interiööri esineistöineen antaa näkymän nykyisen peuranmetsästyksen arkipäivään.
1930-luvulla joukko Suomesta Amerikkaan muuttaneita siirtolaisia ja heidän jälkeläisiään teki ehdotuksen Suomen Yleiselle Metsästäjäliitolle: he halusivat lahjoittaa entiseen kotimaahansa uuden riistalajin. Siitä alkoi prosessi, jonka vaikutusta suomalaiseen luontoon ja metsästyskulttuuriin ei varmasti osattu ennakoida niin mittavaksi kuin se yhdeksässäkymmenessä vuodessa osoittautui.
Viidestä vuonna 1934 Laukon kartanon maille tuodusta yksilöstä sai alkunsa populaatio, joka tänä päivänä on runsaslukuisin hirvieläimemme. Valkohäntäpeura ei ole ainoa maahan tuotu riistaeläin, mutta se on menestynyt poikkeuksellisen hyvin. Sopeutuminen kylläkin kesti sekä peuralla että ihmisellä, eikä se kaikilta osin ole ohi vieläkään.
Metsästäjät oppivat vuosikymmenten kuluessa arvostamaan peuraa saalislajina, mutta kannan kasvaessa räjähdysmäisesti 2000-luvulla myös kriittiset puheenvuorot peuraa kohtaan ovat lisääntyneet liikenne- ja satovahinkojen myötä. Peuralle on jo soviteltu uuden virallisen lajinimen ohella myös vahingollisen vieraslajin nimikettä. Käytännössä se on kuitenkin vakiinnuttanut Euroopan mittakaavassa ainutlaatuisen asemansa Suomen luonnossa.

Valkohäntäpeuran metsästyksessä käytetty kyttäyskoppi pellon reunallla Lopella. Erkki Kauppi 2013, Suomen Metsästysmuseo.