03.05.2022 - 29.05.2022

Elämäntyö Otavassa – juuret Karjalassa

Heikki A. Reenpää oli kirjankustantaja viidennessä ja Otavan johtaja kolmannessa polvessa. Hänen isoisänsä Alvar Renqvist oli Otavan ensimmäinen voimahahmo 1890-luvulta alkaen. Reenpää varttui osallistuen maanviljelys- ja metsätilan töihin äitinsä vanhempien maatilalla Hietaisessa, Lohjan seudulla. Vastapainoa kaikelle äidin sukutilan maalaiselämälle ja fyysisille töille toi kirjallisuuden maailman avartuminen isänisän luona Helsingissä. Filosofian kandidaatin tutkinnon suoritettuaan 1945 hän aloitti työt Otavassa mainospäällikkönä ja myyntijohtajana. Toimitusjohtajana Reenpää toimi vuosina 1968–1978 ja yhtiön hallituksen puheenjohtajana vuosina 1979–2000. Professorin arvonimen hän sai 1978.

Reenpäällä oli loistavia metsästyskoiria. Kuvassa englanninsetteri Yten ensimmäinen saalis Taivalkoskella 1979. Kuva: Heikki A. Reenpään kuva-albumi / Suomu-Seura ry.

Metsästäjä

Professori Heikki A. Reenpään sydäntä lähellä olivat koirien kasvattaminen ja metsästysharrastus kaikessa monipuolisuudessaan. Vuonna 1940 Reenpää pääsi vasta 17-vuotiaana vapaaehtoiseksi ilmatorjuntayksikön koulutukseen, ja kesällä 1941 upseerikoulun päätyttyä hän olikin jo rintamalla. Syvärin lähellä erämaassa 1942 hän osallistui mielellään hirvijahteihin, joissa kaksi puolijoukkuetta kaatoi satakunta hirveä kymmenen päivän aikana. Samana keväänä Syvärin rantametsien kuusikoissa saaliiksi päätyi jopa viisi metsoa päivässä. Myös ilveksen Reenpää kaatoi Aunuksen metsissä.

Linnustaminen seisovalta lintukoiralta oli Reenpäälle metsästyksen aatelia. Norjalaisen kustantajaperheen kanssa solmittu ystävyys poiki jokavuotisen metsästysretken Ruotsin Jämtlandiin alkaen syksystä 1958. Myös kuningas Kaarle XVI Kustaa oli mukana riekkojahdissa useamman kerran. Kotimaassa seisovan koiran kanssa metsästys tuotti saaliiksi peltopyitä sekä teeriä. Reenpää koki tärkeäksi myös riistanhoidon eri lajeja tarhaamalla ja luontoon istuttamalla. 1950-luvun lopulla hän rakensi fasaanitarhoja Hämeenlinnan liepeille, Viksbergiin sekä isänsä maatilalle Nummella. Samalla syntyi ajatus myös viiriäisten ja kyyhkysten tarhauksesta. 1960-luvun alussa Reenpää haki Ruotsista kanadanhanhia ja ohjeet niiden istuttamiseksi Suomen luontoon.

Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa oli vieraana riekkojahdissa Glenissä vuonna 1986. Reenpään koira Carolina seisoi ja luovutti riekon Hänen Majesteetilleen ja sai siitä Kuninkaallisen hovihankkijan arvon. Kuva: Heikki A. Reenpään kuva-albumi / Suomu-Seura ry.

Eräkirjasto

Kirjojen keräily oli Reenpään perheen yhteinen harrastus, sillä isä ja isänisä keräsivät kirjoja myös työnsä puolesta. Poikien seikkailukirjaston kirjat nousivat Heikin suosikeiksi, ja ne piti lukea heti ilmestymisensä jälkeen. Tutuiksi tulivat myös isoisän kirjaston pohjoismaiset klassikot. Reenpään kirjalahjoitus Kansalliskirjastolle vuonna 2004 oli arvokas kulttuuriteko; yli 20 000 teosta käsittävässä kirjakokoelmassa oli harvinaisuuksia aina 1600-luvulta alkaen.

Reenpää lahjoitti erillisen metsästys- ja kalastuskirjastonsa juhlallisesti Suomen Metsästysmuseolle keväällä 1999. Kokoelma oli sijoitettuna Helsingin Suomalaiselle Klubille Vähäkallio-kabinettiin ja sisälsi tuolloin noin 1 200 titteliä, yhteensä noin 25 hyllymetriä. Kirjastoa saivat käyttää Suomalaisen Klubin jäsenet, ja sitä hoidettiin Metsästysmuseon toimesta. Professori Reenpää kirjoitti itse myös lukuisia Karjala-aiheisia kirjoja sekä julkaisuja metsästykseen ja riistanhoitoon liittyen.

Reenpään esityksestä eräkirjasto siirtyi Helsingin Suomalaiselta Klubilta Metsästyskirjaston yhteyteen loppuvuodesta 2017. Sitä säilytetään yhtenäisenä, omana kokonaisuutena. Kokoelma edustaa eräkirjallisuuden uudempaa vaihetta ja täydentää Metsästyskirjaston kokoelmaa erityisesti ulkomaisten eräkirjojen osalta. Kokoelma sisältää lähes 2 000 nidettä, joista vanhimmat ovat 1800-luvulta

Professori Heikki A. Reenpää eräkirjastonsa lahjoitustilaisuudessa Suomalaisella Klubilla 23.4.1999. Edessä Reenpään lisäksi Suomen Metsästysmuseon hallituksen pj. Rainer Wulff, takana kirjastonhoitaja Merja Nousiainen ja museonjohtaja Lauri Haataja. Kuva: Suomen Metsästysmuseo.

Metsänpoika ja kirjanystävä. Heikki A. Reenpään syntymästä 100 vuotta

Pienoisnäyttely Suomen Metsästysmuseossa 3.5. – 29.5.2022.