Otso, ohto, mesikämmen, metsän omena, tötötöö – rakkaalla tabulla on monta nimeä, mutta mikä mahtaa olla se alkuperäinen? Karhukin lienee vain yksi arvostetuimman riistaeläimemme kiertoilmauksista. Joka tapauksessa karhu karvoineen ja uskomuksineen kaikkineen on itseoikeutettu keskipiste tulevassa näyttelyssä, joka esittelee suomalaista metsästyshistoriaa kivikaudelta urheilumetsästyksen syntyvaiheisiin saakka. OTSO kertoo tarinaa metsästyksen vaiheista elinkeinosta harrastukseksi.

Ajallisesti näyttely kuljettaa läpi vuosituhansien matkan ja päättyy siihen, mistä vuonna 2013 valmistunut Jahdin lumo jatkaa kohti nykypäivää. Pitkää ajanjaksoakin suurempi pohjavire on se, miten monilla tavoilla metsästys on vaikuttanut maan asutukseen, kaupankäyntiin, yhteiskunnan muodostumiseen, kieleen ja kansalliseen itseymmärrykseen historian eri vaiheissa. OTSO ei kuitenkaan noudattele puhdasta kronologiaa. Luonnossa vallitsee kiertokulku, ennen kaikkea vuodenajoissa, joiden mukaan pyyntikohteita ja -alueita vaihdeltiin. Myös ihmiselämä nähtiin kiertokulkuna. Karhunkin, jota esi-isämme pitivät sukulaisenaan, uskottiin talvipesään painuessaan ”kuolevan”, kunnes se taas keväällä koki ylösnousemuksen.

OTSO käsittelee teemoittain eri pyyntimuotoja. Omina osioinaan tulevat esille mm. hylkeenpyynti, turkispyynti ja vesi- sekä kanalinnustus. Jokainen pyyntimuoto on läsnä sekä tuhansien tai satojen vuosien takaisessa että sitä tuoreempien aikojen asussaan. Visuaalinen ja tarinallinen esitystapa houkuttelee asettumaan menneiden aikojen pyytäjien asemaan, jolloin saaliin saamisessa oli kyse elämästä eikä elämyksestä. Itse OTSO näyttäytyy koko jylhässä myyttisyydessään audiovisuaalisessa kokonaisuudessa, jossa kävijä pääsee keskelle jahti- ja peijaismenoja. Aidot esineet ovat keskeinen osa kutakin osiota, ja näyttely sisältää myös käsinkosketeltavaa aineistoa, mikä mahdollistaa museokokemuksen syventämisen omakohtaisesti ja antaa pedagogisia sytykkeitä esimerkiksi koululaisryhmille.

OTSOn rakentaminen sitoo koko museohenkilökunnan ja näyttelytilat siten, että museo pidetään suljettuna 1.1.2019-15.5.2019. Toukokuussa juhlistetaan sekä perusnäyttelyprojektin valmistumista että Hannu Nevalaisen Majavanlastuja -valokuvanäyttelyn ja museon puistoon tulevan puunveistonäyttelyn avajaisia.