02.05.2021 - 26.09.2021

Sako 100 vuotta -juhlanäyttely kertoo kuinka aseiden korjauspajasta kehittyi sotavuosien ja jälleenrakennuksen kautta vientiteollisuuden valtti. Kunnianhimoinen asesuunnittelu ja tarkka laadunvalvonta loivat maineen, jonka varassa Sako Oy:stä tuli yksi harvoista suomalaisista yrityksistä, joka onnistui menestyksellisesti myymään kuluttajatuotteita kilpailuille länsimarkkinoille. Sako vaikutti osaltaan ratkaisevasti myös Riihimäen identiteettiin teollisuuskaupunkina ja oli keskeinen osa lukuisten riihimäkeläisten elämää. Sakon historia on kattava poikkileikkaus suomalaiseen teollisuushistoriaan viimeisten sadan vuoden ajalta piirustuspöydän, sorvin ja laskukoneen äärellä, juoksupojista johtajiin.

Näyttelyä ja Sakon historiaa esitteleviä videoita julkaistaan youtube-kanavallamme sekä sosiaalisen median tileillä Facebookissa ja Instagramissa.

Kuva: Sako Oy:n arkisto.

Lähtölaukaus

Jo vuodesta 1919 lähtien Helsingissä toimineesta Suojeluskuntain Yliesikunnan asepajasta muodostettiin vuonna 1921 itsenäinen yksikkö, Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja. Vuonna 1927 asepaja muutti Riihimäelle toimintansa lopettaneen Suomen Ampumatarvetehtaan tiloihin. Samana vuonna asepajasta muodostettiin osakeyhtiö.

Toimintansa alkuvuosina asepaja kunnosti pääasiassa venäläisiä sotilaskivääreitä suojeluskunnille. Sakon ensimmäinen oma asemalli oli sotilaskivääri m/28. Lempinimensä ”Pystykorva” malli sai jyvän sivuilla olevista korvakkeista. Kyseinen kivääri ja sen jatkokehitelmä, m/39, oli keskeinen osa Suomen puolustusta talvi- ja jatkosodissa. Sota-aikana Sako valmisti myös noin 300 000 000 konepistoolinpatruunaa.

Kuva: Sako Oy:n arkisto.

Uusia aluevaltauksia

Sodan jälkeen Sakon osakekanta siirtyi Suomen Punaiselle Ristille. Tehdas joutui etsimään sotatarviketuotantoa korvaavia tuotteita ja alkoi valmistaa mm. kello- ja kultasepän työvälineitä sekä hioma- ja tekstiilikoneita. Patruunaosastolla valmistettiin kaapelikenkiä, matkalaukun lukkoja, tupakansytyttimiä ja huulipunapuikkojen hylsyjä ja muita käyttöesineitä. Asevalmistus ei kuitenkaan katkennut kokonaan, vaan sodan aikana alkanut metsästysaseisiin suunnannut suunnittelutyö jatkui. Kevyen metsästysluodikko L46:n sarjavalmistus saatiin käyntiin vuonna 1946, jolloin valmistuivat ensimmäiset 800 asetta. Vuonna 1950 tehtaan työntekijämäärä oli 230 henkeä.

Luodikkotuotanto laajeni 1950-luvulla uuden L57 -mallin myötä, ja pian Sakon aseita vietiin jo 50:een maahan. Suomen Punainen Risti luopui Sakon osakkeista vuonna 1962, ja uudeksi omistajaksi tuli Suomen Kaapelitehdas Oy, josta tuli muutama vuosi myöhemmin osa Nokia-konsernia. Sako valmisti 1960-luvulla metsästysaseiden ohella noin 20 000 kappaletta Valmetin Tourulan tehtaalla kehitettyä rynnäkkökivääriä 7,62 RK 62. Tehtaan työntekijämäärä kohosi 1960-luvun lopulla lähes 800:aan.

Sako on ollut työyhteisönä merkittävä osa Riihimäen kaupungin historiaa ja sosioekonomista maisemaa. Teollistuvassa Suomessa oltiin ylpeitä hyvinvoinnin rakentamisesta laadukkaita tuotteita valmistamalla. Sako oli myös tyyppiesimerkki tehdasyhteisöstä, jonka tiivis henki synnytti monenlaista harrastustoimintaa työntekijöidensä vapaa-ajan ratoksi.

Kuva: Sako Oy:n arkisto.

Fuusioiden aika

Vuonna 1983 yhdistettiin Sako ja myöskin Nokian omistuksessa ollut Tikkakosken asetehdas. Kolme vuotta myöhemmin Oy Sako-Tikka Ab fuusioitiin osaksi Nokia Koneteollisuutta. Muutokset jatkuivat vuoden 1987 alussa, jolloin Nokia ja Valmet yhdistivät aseliiketoimintansa Sako-Valmet Oy -nimen alle. Vuoden 1989 alusta yhtiön nimeksi tuli jälleen Sako Oy. Tikkakosken tehtaan asetuotanto siirrettiin Riihimäelle ja kesällä 1993 siirrettiin myös Jyväskylän Tourulan tehtaalta Valmetin rynnäkkökiväärituotanto. Vuonna 1997 Sakon patruunatehdas siirtyi Hausjärvelle.

Vuosituhannen vaihde – Berettan aika alkaa

Vuoden 2000 alussa tapahtuneessa yrityskaupassa Sako Oy siirtyi italialaisen Beretta-yhtiön omistukseen. Mm. haulikoita ja pistooleita valmistava, vuonna 1526 perustettu Beretta, on maailman vanhin teollinen perheyhtymä, jonka palveluksessa on noin 2000 työntekijää. Beretta-yhteistyö kasvatti Sakon tuotantoa ja johdatti sitä yhä laajemmin maailmalle. Sakon metsästys- ja urheiluaseista meni 2010-luvun alussa vientiin noin 95 prosenttia, tärkeimpänä maana Yhdysvallat, jonka osuus viennistä oli noin 60 prosenttia. Suuri tekijä vientimarkkinoilla on ollut vuonna 2002 lanseerattu Tikka T3 -kiväärisarja, jonka miljoonas yksilö valmistui maaliskuussa 2020.

Yhteistyössä Sako Oy:n kanssa tehty juhlanäyttely sisältää runsaasti kuvia, mielenkiintoisia nostoja ja merkittäviä persoonia Sakon historiasta sekä tietysti Sakon merkittävimmät asemallit sadan vuoden ajalta, harvinaisuuksista uutuuksiin.

Sako 100 vuotta avautuu yleisölle 2.5.2021 ja on esillä 26.9.2021 saakka.

Kuva: Suomen Metsästysmuseo