24.01.2023 - 16.04.2023

Metsästyskausi sijoittuu monien mielikuvissa yksinomaan syksyyn. Talvi on kuitenkin pitkälle kevätkuukausille asti aktiivista pyyntiaikaa monille metsästäjille. Talviaikaan on menneinä vuosisatoina harjoitettu hirvien ja peurojen ajopyyntiä, ketun ja muiden turkiseläinten ansapyyntiä, kanalintuja on pyydetty rihmojen ja pyssyjen lisäksi jopa haavilla ja kevättalvella on hiihdelty herättämään karhua pesästään.

Kuva: Suomen Metsästysmuseon kuva-arkisto.

Perinteisten saaliskohteiden rinnalle kautta jatkamaan on tullut viime vuosikymmeninä uusia lajeja tai niiden kannat ovat voimistuneet niin, että metsästys on entistä laajempaa. Samalla metsästyslainsäädäntö ja pyyntiajat ovat monien lajien kohdalla metsästäjien itsensäkin yllätykseksi muuttuneet aikaisempaa joustavammiksi.

Koko talven olemus – ja sitä myötä jahtitavat ja kohteet – ovat muuttuneet lisääntyvässä määrin vaihtelevien säiden vuoksi. Suomi jakautuu tätä nykyä hyvin erityyppisiin metsästysvyöhykkeisiin. Lumettomassa etelässä saatetaan tammikuussa pyytää piensorkkaeläimiä ja villisikoja keinovalon avulla ja kaivella roudattomassa maassa supikoiranpesiä, kun pohjoisessa samaan aikaan hiihdetään latvalintujen perässä.

Kuva: Suomen Metsästysmuseon kuva-arkisto/Eero Könönen.

Metsästysmuseon Talviriistaa -näyttely avaa oven metsästäjän talveen ennen ja nyt. Näyttely koostuu museon omista esine- ja kuvakokoelmista sekä arkisto- ja kirjastolähteistä. Vaihtuvien näyttelyiden tilan lisäksi muutamien perusnäyttelyosioiden teemoista on tehty Talviriistaa-tunnuksilla varustettuja nostoja ja laajennuksia.

W. von Wrightin piirros L. Lloydin teoksesta Game birds and wild fowl of Sweden and Norway vuodelta 1867.