Suomalaisilla metsästäjillä on omat juhlansa: peijaiset, metsästysseurojen juhlat, juhlajahdit ja monenlaiset pienet ja suuret juhlatapahtumat. Peijaisista, joita metsästysseurat alkoivat 1950- luvulla järjestää jäsenilleen ja maanomistajille, kehittyi tärkeä osa suomalaista juhlaperinnettä ja erävuoden kiertoa. Useimmat Suomen noin 4 000 metsästysseurasta juhlivat tasavuosien täyttymistä ja moni viettää juhlia vuosittain. Metsästäjien juhlaperinne on kuitenkin yhtä vanhaa perua kuin metsästyskin. Onnistunut jahti on aina riittänyt juhlan aiheeksi.

Kuva Suomen Metsästysmuseon kuva-arkisto.

Suomen Metsästysmuseo ja Suomen Metsästäjäliitto päättivät yhdessä järjestää suomalaisen metsästysjuhlaperinteen muistitiedon keruun. Muistella voi yhtä hyvin vuosikymmenten takaisia hirvipeijaisia, viimevuotisia seuran vuosijuhlia tai pienessä piirissä järjestettyä yksityistä jahtikauden päätösjuhlaa. Seuraavassa joitakin virikkeitä, mutta ne eivät sido kirjoittajaa:

Millainen oli peijaisten tai vuosijuhlien ohjelma? Pidettiinkö puheita? Juhlittiinko peijaisissa hirvenkaatajia? Esitettiinko hirvikronikka tai muisteltiinko jahtikautta muulla tavoin? Laulettiinko tai näyteltiinkö? Millainen oli ruokatarjoilu? Tanssittiinko? Oliko seuran juhlissa ulkopuolisia ohjelmansuorittaja, esimerkiksi muusikoita? Voitko kuvata seuranne juhlatapoja? Paljonko juhlakansaa oli paikalla? Saapuiko juhlijoita kauempaakin kuin seuran omasta piiristä? Lujittivatko
juhlatapahtumat paikallista yhteenkuuluvuutta? Ovatko juhlatavat muuttuneet vuosien kuluessa?

Kuva Suomen Metsästysmuseon kuva-arkisto.

Otamme mielellämme vastaan muistitietoa, kronikoita, puheita, lauluja, painettuja tai tulostettuja ohjelmalehtisiä, valokuvia, videoita ja äänitteitä. Tarvittaessa voimme tehdä haastatteluja mahdollisuuksiemme mukaan.

Keruu on kaikille metsästäjille ja metsästysseuroille avoin. Ei tarvitse olla metsästäjä vastatakseen keruuseen, onhan kaikilla peijaisiin ja juhliin osallistuneilla muistonsa. Keruu kuuluu osana 100 vuotta täyttävän Suomen Metsästäjäliiton juhlavuoden tapahtumiin.

Keruun järjestäjät

Suomen Metsästysmuseo ja Suomen Metsästäjäliitto.

Vastausohjeet

Voit vastata Suomen Metsästysmuseon kotisivuille sijoitetulla vastauslomakkeella, sähköpostilla (pekka.allonen@metsastysmuseo.fi) tai lähettämällä vastauksen postiosoitteeseen Suomen Metsästysmuseo, Tehtaankatu 23 A 11910 Riihimäki. Lisää kuoreen tai sähköpostin aihekenttään ”Peijaiset”.

Kirjoita vapaamuotoinen vastaus. Tekstin pituutta ei ole rajoitettu. Sisältö on tärkeää, ei tyyli tai oikeinkirjoitus. Tekstin tulee olla ennen julkaisematon. Merkitse kirjoituksen alkuun taustatietosi: Nimi, ammatti tai oppiarvo, syntymävuosi ja -paikka sekä osoite.

Digitaaliset kuvat voi lähettää erillisellä kuvalomakkeella tai sähköpostilla. Kirjoita lähettämistäsi kuvista lomakkeen vastauskenttään seuraavat tiedot: Kuvausaika ja -paikka, kuvaaja, mitä kuva esittää ja keitä henkilöitä kuvassa on. Lähetettävien kuvien suosituskoko on A4 ja resoluutio 300dpi.

Kuvia, videoita ja äänitteitä voi lähettää myös muistitikulla ja kirjoittaa tiedot erilliselle tekstitiedostolle tai paperille.

Videoista tulee lähettää seuraavia tietoja: Videon nimi, tuotanto, kuvaaja/kuvaajat, kertoja, musiikki, valokuvat, kuvausaika ja -paikka sekä mahdollisuuksien mukaan tiedot videolla esiintyvistä henkilöistä sekä videon ajallinen kesto.

Keruu päättyy 31.12.2021, mutta vastata voi määräajan jälkeenkin. Vain määräaikaan mennessä saapuneet vastaukset osallistuvat palkintojen arvontaan.

Luovutetun aineiston arkistointi sekä käyttö- ja julkaisuoikeus

Rastita vastauslomakkeessa hyväksyntäsi, että aineisto voidaan tallettaa arkistoon tutkimuskäyttöön ja että annat Suomen Metsästysmuseolle ja Suomen Metsästäjäliitolle luvan julkaista kirjoituksesi. Mikäli haluat antaa kirjoituksesi vain tutkimuskäyttöön niin laita rasti ruutuun En anna kirjoitukselleni julkaisulupaa. Jos vastaat sähköpostilla tai kirjeellä niin liitä vastauksesi alkuun suostumuksesi arkistointiin. Vastaukset arkistoidaan Suomen Metsästysmuseon arkistoon tutkimuskäyttöön lähettäjän nimellä.

Kuva-aineiston luovutuksissa järjestäjät saavat täydet oikeudet keruussa vastaanottamaansa aineistoon. Museo voi luovuttaa valokuvien käyttöoikeuksia muille tahoille korvaamatta tekijänoikeuksista valokuvaajalle tai muille tekijänoikeuksien haltijoille. Luovutus sisältää oikeuden muuttaa valokuvia. Luovuttajalle jää aineistoon rinnakkaisoikeudet.

Audiovisuaalisen aineiston luovutuksessa museo saa oikeuden tallettaa aineiston arkistoon tutkimuskäyttöön. Julkaisuoikeudesta sovitaan erikseen. Kuva- ja audiovisuaalisen aineiston luovuttaja vakuuttaa, että hänellä on kaikki tarvittavat oikeudet luovutukseen.

Palkinnot

Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Suomen Metsästysmuseon ja Suomen Metsästäjäliiton lahjoittamia kirja- ja esinepalkintoja.

Keruun suojelija

Eräneuvos Juha K. Kairikko

Keruuta koskeviin kysymyksiin vastaavat metsästysmuseon amanuenssi Pekka Allonen,
pekka.allonen@metsastysmuseo.fi, 045 170 1585 ja viestintäsuunnittelija Jouni Partanen,
jouni.partanen@metsastysmuseo.fi, 050 321 5259.

Esite keruuohjeista sekä luovutetun aineiston arkistointi-, käyttö- ja julkaisuoikeudesta (pdf).

Keruun avauksessa keskustelevat Suomen Metsästysmuseon amanuenssi Pekka Allonen (vas), eräneuvos Juha K. Kairikko ja Suomen Metsästäjäliiton yhteyspäällikkö Jaska Salonen.