Näyttelynrakennus on pitänyt museon yleisöltä suljettuna tammikuun alusta saakka. Nyt ovet jälleen avataan ja uudistuneen ilmeen lisäksi esillä on myös aineistoa, jota museon perusnäyttelyssä ei aikaisemmin ole nähty.

OTSO kertoo monitasoisia tarinoita metsästyshistorian vanhimmasta kerrostumasta. Kivikaudelta saakka pitkälle historialliseen aikaan metsästys merkitsi paitsi välitöntä elantoa, myös keskeistä osaa ihmisten maailmankuvassa. Tästä esimerkkinä käyvät kansanrunouden lukuisat toisinnot karhuun sekä sen pyyntiin ja peijaisiin liittyvistä loitsuista ja lauluista. Näyttelyn keskiössä nimeä ja sijaintia myöten onkin Kalle Ahosen suunnittelema OHTO-installaatio, jossa kävijä pääsee osaksi karhunpeijaisia ja sitä kautta muinaisten suomalaisten uskomusmaailmaan.

Hylje ja metsäpeura ovat olleet vuosituhansia tärkeimpien riistaeläinten joukossa, ja molemmat erilaisine pyyntimuotoineen ja välineineen ovat esillä näyttävissä dioraamoissa, jotka on rakentanut Pasi Ahopelto. Dioraamojen lumisista puitteista käy ilmi, että metsästys ei suinkaan aikoinaan ollut vain syksyyn painottuvaa, vaan kevättalvi oli monen jahdin tärkein sesonki – sama ajankohta, jolloin oli yleensä myös suurin ravinnontarve, kun talvivarastot olivat huvenneet.

Ennen vuotta 1890 valmistetut aseet ovat nyt nähtävillä pitkissä läpikatsottavissa vitriineissä, joissa sekä kansanomaisten aseiden karkeampaa työstöjälkeä että arvokkaiden tuontiaseiden kaiverruksia pääsee tutkimaan entistä paremmin aseen molemmilta puolilta. Muista varusteista oman osionsa saavat puukot ja tulentekovälineet, jotka kaikkina aikoina ovat olleet eränkävijän tärkein henkivakuutus.

Turkiskauppa toi maamme kansainvälisen talouden piiriin ja turkisten arvo kauppatavarana kesti keskiajan kultakaudelta aina sotienjälkeisiin vuosiin saakka. Niinpä turkiseläimille ja niiden lukuisille eri pyyntitavoille on osoitettu runsaasti tilaa, vesi- ja kanalintuja ja muuta pienriistaa unohtamatta. Näyttelyn kaari päättyy järjestyneen metsästyksen alkuvaiheisiin ja metsästysseurojen perustamisen aikaan, jolloin kaksi erilaista metsästyskulttuuria kohtasi ja syntyi nykyään tuntemamme suomalainen metsästyksen malli, jonka esittely jatkuu luontevasti vuonna 2013 valmistuneessa Jahdin lumo -näyttelyssä.

Näyttelyssä on runsaasti multimedia-aineistoa, joukossa niin todellisia arkistoharvinaisuuksia kuin myös näyttelyä varten tehtyjä mallinnuksia vanhojen aseiden, välineiden ja riistatuotteiden käytöstä. Eri tavoin osioihin sisällytettyjen metsästäjähahmojen tarinoihin samaistumalla saa käsityksen metsästyksen merkityksestä kunakin aikakautena. Rakenteisiin on myös kätketty pieniä yllätyksiä ja lisäaineistoa, jotka varmasti kiinnostavat etenkin lapsia. Näyttelyn teossa on hyödynnetty runsaasti kierrätettyjä rakenteita ja materiaaleja kestävän kehityksen ajatustavan mukaan ja työpanoksensa kokonaisuuden toteuttamiseen ovat antaneet kymmenet eri alojen ammattilaiset sekä museolla työssäoppimisjaksoja suorittaneet opiskelijat.