16.05.2025 - 28.09.2025
Miten biisoninhyppy liittyy metsästykseen ja miten Pohjois-Amerikassa metsästetyt majavat vaikuttivat pariisilaiseen hattumuotiin? Muun muassa nämä kiinnostavat seikat selviävät Metsästysmuseon uudessa näyttelyssä.
Metsästys on yksi ihmiskunnan vanhimmista elinkeinoista. Pohjois-Amerikan luonnonolot vaihtelevat puuttomista tasangoista laajoihin havupuualueisiin ja kuumista aavikoista arktisiin merialueisiin. Tällä ilmastoltaan ja kasvillisuudeltaan monimuotoisella alueella on asunut vuosituhansia lukuisia eri kansoja, joilla on ollut erilaisia kulttuureita ja tapoja. Kaikkia Amerikan alkuperäiskansoja kuitenkin yhdistää metsästys perinteisenä elinkeinona, joka on jossain määrin jatkunut aina näihin päiviin saakka.
George Catlin: View on the St. Peter’s River, Sioux Indians Pursuing a Stag in their Canoes 1836-1837: George Catlinin maalaus sioux-intiaaneista jahtaamassa hirveä kanootissaan St. Peter’s -joella 1830-luvulla. Smithsonian American Art Museum.
Suomen Metsästysmuseon näyttely Biisoninhyppyjä ja majavanrautoja esittelee Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuureiden metsästysperinteitä esihistoriasta nykypäivään. Näyttelyssä sukelletaan jännittävälle aikamatkalle Amerikan alkuperäiskansojen metsästystapojen äärelle aikalaiskertomusten, kuvamateriaalin sekä harvinaisten esineiden kautta. Näyttely esittelee eri alueilla ja eri kulttuureiden parissa esiintyneitä metsästystapoja ja -välineitä. Metsästettävä eläin, luonnonolot sekä pyyntivälineiden kehitys ovat kaikki osaltaan vaikuttaneet metsästystapoihin. Ensikäden silminnäkijäkuvaukset valottavat erilaisia pyyntimenetelmiä.
Näyttelyssä on esillä harvinaisuuksia myös kansainvälisesti. Esillä oleva dena’ina-nuoliviine 1850-luvulta on yksi vain kuudesta tunnetusta säilyneestä viinestä maailmassa. Nuolikotelo päätyi Suomeen, kun Venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian palkkaama Hjalmar Furuhjelm kiinnostui Alaskan alkuperäisväestöstä ja hankki heidän esineitään. Nykyään nuoliviine on Hämeenlinnan kaupunginmuseon kokoelmissa.
Dena’ina-nuoliviine 1850-luvulta on yksi kuudesta vastaavanlaisesta säilyneestä nuolikotelosta maailmassa. / Hjalmar Furuhjelmin kokoelma, Hämeenlinnan kaupunginmuseo. Kuva: Riku Hämäläinen.
Näyttelyssä on myös kirjaharvinaisuus, taiteilija George Catlinin matkakirjan ruotsinkielinen käännös vuodelta 1848. Museon ulkopuolelle, pääoven edustalle on pystytetty 8-metrinen toteemipaalu. Sen on veistänyt kanadalainen tsimshian-kansaan kuuluva taiteilija Hagwil-Gáax, Edward E. Bryant.
Aina ei metsästetty vain ruuaksi. Yleinen ja romantisoiva näkemys Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoista luonnonkansoina, jotka elivät aina 1900-luvun alkuun asti sopusoinnussa ympäristönsä kanssa metsästäen vain omiin tarpeisiinsa, on stereotyyppinen ja vääristävä. Alkuperäiskansat olivat osa globaalia kaupankäyntiä jo 1500-luvulta lähtien.
Näyttelyn yhteydessä on julkaistu kirja Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurien metsästysperinteistä. Kirja on ensimmäinen suomenkielinen julkaisu aiheesta, ja sen kirjoittajat ovat alan eturivin asiantuntijoita Suomessa. Kirjaa on saatavilla museomyymälästä tai museon verkkokaupan kautta.
