Hunttareita ja träppäreitä – amerikansuomalaisia metsästäjiä suuren lännen mailla

Suomesta Amerikkaan 1800-1900-lukujen vaihteessa lähteneet yli 300 000 ihmistä asettuivat Yhdysvaltojen pohjoisosiin ja Kanadaan työskentelemään mm. metsätöissä, kaivoksissa ja maanviljelijöinä. Tuolloin peuroilla ja muulla paikallisella riistalla oli merkittävä, joskus jopa elintärkeä rooli uusien asukkaiden elämässä. Myöhemmin turkispyynti tarjosi lisätuloja, lihariistan metsästys taas vaihtelua ruokapöytään.

Ajan saatossa metsästyksestä muodostui siirtolaisillekin luonnonläheinen, seikkailuja ja yhdessäoloa tarjoava harrastus. Hunttareita ja träppäreitä kokoaa ensimmäistä kertaa yksiin kansiin amerikansuomalaisten siirtolaisten metsästyskulttuurin ansapoluilta peuraleireille.

Ajatus amerikansuomalaisten eräperinnettä esittelevästä kirjasta syntyi jo kymmenisen vuotta sitten. Tuolloinen museopalvelupäällikkö Ilja Koivisto teki vuosina 2009–2010 mittavan perinteenkeruutyön Yhdysvaltojen Michiganissa, Wisconsinissa ja Minnesotassa. Työn pohjalta Metsästysmuseossa koottiin näyttely aiheesta otsikolla Lännen hunttarit.

Vuonna 2020 ilmestyi karjalaissiirtolaisten metsästystä esittelevä teos Karjalan eräperinne, ja museolla alettiin palautella mieliin myös amerikansuomalaisten metsästysperinnettä käsittelevää kirjaideaa. Kun Kannaksen siirtokarjalaisten ja heidän jälkeläistensä perustama perinneseura Kuparsaaren metsästysseura vielä päätti tukea julkaisun tekoa, oli aiheen valinta selvä.

Siirtolaiskulttuuria monesta näkökulmasta

Artikkelikokoelman aluksi historiantutkija Silja Pitkänen esittelee, mitkä yleiset tekijät vaikuttivat siirtolaisuuden taustalla ja miten suomalaiset uudelle mantereelle asettuivat. Ilja Koiviston artikkelissa esitellään perinteenkeruutyön tuloksia ja amerikansuomalaisten eränkäynnin tapoja. Erityisesti suurten järvien alueelle muuttaneiden varhaisten siirtolaisten työntäyteiseen elämään on liittynyt vahvasti metsästys.

Muuttovirtaa tuli toiseenkin suuntaan, kuten käy ilmi eräneuvos Juha K. Kairikon valkohäntäpeurojen siirtoistutusta käsittelevässä artikkelissa. Sijansa saavat myös majava ja muut amerikantuliaiset. Museon arkistosta vastaava amanuenssi Pekka Allonen kertoo mikrohistoriallisessa artikkelissaan tunnetun metsästäjän Jaakko Ojanperän Amerikan vuosista. Atlantin takana vietetty aika vaikutti häneen metsästäjänä ja toteutti nuoruuden haaveen suuren lännen vapailla riistamailla metsästämisestä.

Amanuenssi Perttu Materon artikkeli avaa kiinnostavasti sitä kirjallisuuden genreä, joka omalta osaltaan aikanaan herätti kiinnostuksen vieraita, villejä ja vapaita erämaita kohtaan. Nämä kirjalliset kuvaukset ja tarinat vaikuttivat työmahdollisuuksien lisäksi monen siirtolaisuutta suunnittelevan päätökseen lähteä kokeilemaan menestystään uudella mantereella. Kirjan lopussa museon viestintäsuunnittelija Jouni Partanen linjaa yhteen artikkelien keskeiset teemat ja metsästyksen merkityksen amerikansuomalaisille siirtolaisille yli sukupolvien yhdistävänä tekijänä.

Hunttareita ja träppäreitä – Amerikansuomalaisia metsästäjiä suuren lännen mailla saatavilla Suomen Metsästysmuseosta Riihimäeltä sekä museon verkkokaupasta.