Tämä kuudesta tuohilevystä valmistettu linnunpönttö on yksinkertaisen tyylikäs ja käytännöllinen – suomalaista designia parhaimmillaan. Tuohilevyt pysyvät paikoillaan toistensa päälle käpristyneiden reunojensa avulla, minkäänlaisia naulauksia tai muita liitoksia ei tarvita.
Lähinnä pääskysille (räystäs-?) tarkoitettu, kestävä ja hengittävä pönttö on peräisin Valtimon Sivakkavaarasta. Pöntön on vuonna 1990 lahjoittanut Metsästysmuseolle tuolloin Keravan museon johtokunnan puheenjohtajana toiminut Kalle Kuittinen. Saatekirjeessään Kuittinen kertoo pöntön historiasta seuraavasti:
”Kun olin poikanen ja koululaisena savotoilla, yövyin ja kuljin monissa Pohjois-Karjalan taloissa 1950- ja 1960-lukujen taitteessa. Silloin vielä näki tällaisia tuohipönttöjä talojen räystäiden alla. Niitä oli laitettu ennen muuta pääskysiä varten. Suurissa taloissa pönttöjä saattoi olla kymmenittäin. Samanlaisia, ilman ainuttakaan naulaa tai muuta liitosapua tehtyjä pönttöjä olen tavannut Kainuussa ja pohjoisimman Karjalan salomökeissä vielä tällä vuosikymmenelläkin (1990-luvulla).
Tämä käyttämätön pönttö on isäni Akseli Kuittisen (1902 – 1979) peruja. Hän oli Nurmeksessa Enso-Gutzeit Osakeyhtiön piiriesimiehenä ja toi joskus kotiin Valtimon Sivakkavaarasta ´Pullon ukon´ (Pullo oli muistaakseni miehen sukunimi) tekemiä tuohitöitä. Pullon ukko oli hyvin taitava tekemään puusta ja tuohesta kaikenlaista, tietysti etupäässä käyttöesineitä. Ehkäpä tälle pöntölle löytyy paikka vaikka jonkun räystään alta, jotta näette, miten mieluisa asuinpaikka se on ´piäskille´.”
Tuohipönttö on pohjoiskarjalaisten pääskysten perinnetalo. Kuva: Suomen Metsästysmuseo
Teksti: Jukka Peltonen