Tietoteosta saa tilattua nyt museon verkkokaupasta. Museo avautuu 2.6.2020, jolloin kirjan voi ostaa suoraan museokaupasta.

Kirjan hinta on 29 euroa, tilattuna lisäksi toimituskulut 9,90.

Toimittaja Sari Penttinen toteaa Maaseudun tulevaisuuden kirjaesittelyssä 15.5.2020 seuraavasti:

”Kirja on toimitettu ja taitettu lukijaystävälliseksi tietoteokseksi. Puolet omista juuristani on peräisin luovutetun Karjalan riistamailta ja kalavesiltä, en malttaisi laskea kirjaa käsistäni.”

Karjalan eräperinne -tietoteos valottaa monipuolisella tavalla luovutetun Karjalan elämää. Evakkojen jälkeläisten sukupolvea kiinnostaa erityisesti sotaa edeltänyt aika. Yli miljoonalla suomalaisella on karjalaiset juuret ainakin toisen vanhempansa kautta.

Metsästys ja kalastus olivat luovutetussa Karjalassa tärkeä elinkeino ja jokamiehen harrastus. Karjalan rikkaat riista- ja kalakannat antoivat särvintä pöytään, mutta tarjosivat myös mahdollisuuden eri sukupolvien yhteisten luontokokemusten rakentumiseen. Karjalan pyyntimaat houkuttelivat myös metsästys- ja kalastusvieraita. Venäjän keisarit ja aateliset, samoin kuin Helsingin herrat suuntasivat pyyntimatkansa usein juuri Karjalankannakselle. Ensimmäisen kaupallisen metsästyksen muodot syntyivät juuri luovutetussa Karjalassa, jossa myytiin muun muassa karhu- ja susijahteja vieraille.

Feodor Maksimainen (1883–1943) oli Karjalan viimeisiä ammattimetsästäjiä. Kuvassa paljasjalkainen Maksimainen Winchester m1895 kiväärinsä kanssa. Maksimainen, ”Karhu-Vietora”, oli vannoutunut kiväärimies, eikä koskaan edes omistanut haulikkoa. Oikeanpuoleinen karhunkaataja on Aleksi Potkonen. Kuva Vuottoniemestä 1920- ja 1930-luvun vaihteesta. Kuva Suomen Metsästysmuseo.

Karjalankannas oli ennen sotia tiheästi asuttu alue, jossa metsästys keskittyi pääasiassa pienriistaan. Laatokankarjala oli puolestaan alue, jossa oli paljon suurriistaa – hirviä, karhuja ja susia. Suomenlahden, Laatokan ja Vuoksen vesistön vaikutuspiirissä asuville karjalaisille taas kalastus oli merkittävä osa jokapäiväistä elämää. Kalastus ja hylkeenpyynti olivat tärkeä elinkeino ja elannon jatke suurelle osalle kansaa. Myös urheilukalastus kansainvälisine vieraineen teki tuloaan sotaa edeltäneinä vuosikymmeninä juuri Karjalassa. Karjalaiset olivat edelläkävijöitä suomalaisen kalatalouden ja sen koulutuksen kehittäjinä.

Karjalan eräperinne -teoksen on julkaissut Kuparsaaren metsästysseura useiden karjalaisen säätiöiden taloudellisen tuen avulla. Teoksen kirjoittajat ovat maan eturivin tutkijoita ja riista- ja kalatalouden asiantuntijoita.

Teoksen päätoimittajana on toiminut fil.tri Tuija Kirkinen ja toimituskuntaan ovat kuuluneet hänen lisäkseen Reijo Orava ja Lauri Kontro sekä Martti Talja, Kari Kuparinen (Kuparsaaren metsästysseura), Marjo Matikainen-Kallström (Karjalan Liitto), Anne Uotila-Laine, Pekka Allonen ja Jukka Peltonen (Suomen Metsästysmuseo) ja Ari Lappalainen (Suomen kalastusmuseo).

Arvostelukappaleiden tilaukset (pdf-versio)

Reijo Orava reijo.orava@hotmail.fi , puh. 0500 420 810

Lisätietoja myös

Tuija Kirkinen, tuija.kirkinen@helsinki.fi puh. 0505 541 818

Lauri Kontro, lauri.kontro@kolumbus.fi puh. 0400 406 933

Pekka Allonen, pekka.allonen@metsastysmuseo.fi puh. 045 170 1585