Metsästysmuseo on asettanut lähivuosien tavoitteekseen tarkentaa sääntöjen mukaista museaalista tehtäväänsä myös laajemmin eräkulttuurin suuntaan. Tähän linjaukseen on antanut virikkeen kuluneen vuosikymmenen aikana suunnitteilla ollut, mutta toistaiseksi keskeneräinen erämuseohanke ja sen ympärillä käyty vilkas keskustelu kiireellisesti tekijäänsä odottavasta kalastus- ja luontokulttuurin tallennustyöstä. Metsästysmuseo ainoana eräkulttuuriin erikoistuneena toimivana museoinstituutiona haluaa auttaa tämän tavoitteen saavuttamista. Museon näyttelytarjonnassa on jo toteutettu kaksi kalastusaiheista vaihtuvaa näyttelyä, joista Litkaa ja lippoa on paraikaa esillä. Metsästysmuseon päätehtävänä säilyy toistaiseksi edelleen metsästyskulttuurin ja historian tallennus ja esittely.

Metsästyksen muistitiedossa tavoitellaan nyt siis muistoja myös kalastuksesta ja erilaisista luontokulttuurin muodoista, kuten retkeilystä ja vaelluksesta. Kalastushistoriaa talletettiinkin jo luovutetun Karjalan erämuistoja keränneessä Karjalaisii erätarinoi kerruussa vuosina 2015–2016. Karjalamuistojen keruulla oli jo kova kiire. Väljempi aiheen rajaus oli perusteltu ja Karjalasta saatiinkin paljon enemmän kalastukseen kuin metsästykseen liittyviä muistoja.

Karjala oli esillä alkuvuoden haastatteluissakin. Immo Lahtela kävi museossa kertomassa isänsä hylkeenpyynnistä ja kalastuksesta Seiskarissa sekä omasta pyynnistään itäisellä Suomenlahdella sotien jälkeisinä vuosikymmeninä.

Immo Lahtela edessään hylkeenpyynnissä käytettyä esineistöä Seiskarista.

Arttu Kotisara saapui Nilsiästä kertomaan pitkästä urastaan luonto- ja eräelokuvien tuottajana ja ohjaajana sekä metsästysharrastuksestaan. Kotisaran hienot eräelokuvat saatiin viime vuonna talteen museon arkistoon. Haastattelussa päästiin nyt taustoittamaan Kotisaran uraa.

Kotisaran huima ura sisältää eräkulttuurin tallennusta neljännesvuosisadan ajalta.

Eräkirjoihin erikoistunutta antikvaarista kirjakauppiasta Hekki Melaa haastateltiin kotonaan Espoossa työstään ja luonto- ja kalastusharrastuksestaan. Mela ei ole tehnyt myönnytyksiä nykyaikaiselle informaatioteknologialle. Hänen jo 1970-luvulla aloittanut postimyyntiliikkeensä noudattaa yhä vanhoja liiketapoja lähettämällä koneella kirjoitetun luettelon säännöllisesti asiakkaille, kuten Metsästysmuseolle.

Heikki Melaa haastateltiin Espoon Tapiolassa.

Muistitiedon keruusta voi kuitenkin edelleen käyttää tuttua Metsästyksen muistitieto -nimeä. Se säilyy myös kokoelmanimenä museon tietokannassa.