Suomen Metsästysmuseon ja Suomen Metsästäjäliiton yhdessä toteuttama keruu 1970-luvun eränkäyntimuistoista päättyi 28.2.2026. Keruussa tavoiteltiin 1970-luvun metsästyskulttuurille ominaisia piirteitä ja muistoja mm. 70-luvun varusteista, metsästysseuroista, riistakannoista, peijaisista, eräretkistä ja suuren yleisön suhtautumisesta eränkäyntiin.
Keruuseen saapui 15 kirjallista vastausta tai valokuvalähetystä keruuajan puitteissa, yksi lähetys saapui ajan päätyttyä. Saapuneen aineiston laajuus on 115 sivua kuvaliitteineen. Aineisto tallennetaan Suomen Metsästysmuseon arkistoon Riihimäelle. Eikä hätää, keruuseen voi yhä vastata, vaikka aktiivinen keruuaika on päättynyt.
Vanhin vastaaja oli iältään 81 ja nuorin 51 vuotta, eniten oli 1950-luvulla syntyneitä. Vastauksia saapui melko tasaisesti eri puolilta Suomea, yksikään maakunta ei noussut selvästi toisten yläpuolelle. Keruuseen saapuneiden vastausten sisältö on laadukasta ja vastaa hyvin esitettyihin kysymyksiin, vaikkakaan aineistoa ei saapunut määrällisesti paljon. Vastaajista kaksi oli naisia.
Vastauksissa muisteltiin, kuinka hirviä vielä metsästettiin ajoketjuilla perinteiseen tapaan. Kanalintujen metsästystä runsaine lintukantoineen moni muisteli kaiholla: ”Metsälintukannat olivat siihen aikaan uskomattoman hyviä. Tarinat niistä tuntuivat vartuttuani satuihin verrattavana fantasiana”, muistelee vastaaja Savosta. Riistakannoista pantiin monessa vastauksessa merkille myös ensi kohtaaminen supikoirien kanssa.
Kannonkoskelaisen Mannilan Jahdin vuoden 1977 ensimmäisen hirvijahtipäivän saalis. Kivääreissä ei ollut vielä kiikaritähtäimiä ja jahtiasut ovat ajalle ominaisia. Armeijan maastopuvut yleistyivätkin siviilikäytössä 1970-luvulla. Kuva: Kalle Reipsaari / Suomen Metsästysmuseo.
Metsästysvaatetus muuttui 1970-luvulla, kun tarkoitukseen valmistetut vaatteet saapuivat markkinoille. Jahdissa vaatetus oli silti vielä melko perinteistä, ”navetta- ja savottakamppeissa jahdattiin”, muistelee vastaaja Keski-Suomesta.
Jahteja muistellaan yleisesti nykyistä kiireettömämpinä ja suhtautuminen metsästykseen oli neutraalimpaa. ”Suuri yleisö suhtautui eräharrastukseen myönteisesti. Erityisesti hirvijahtiin osallistuvilta kyseltiin ”toreilla ja turuilla”, miten jahti on edennyt”, muistelee vastaaja Keski-Suomesta. Metsästys on myös välineellistynyt. Eräretket ulottuivat 70-luvulla yhä useammin myös kotiseudun ulkopuolelle, aina Lappiin saakka.
Vastauksista välittyy myös haikeita muistoja 70-luvun omintakeisista, perinteisiä metsästystapoja käyttäneistä eränkävijöistä, usein vastaajien isistä tai isoisistä. Useimmat näistä taatoista ovat jo siirtyneet autuaammille jahtimaille. 1970-luku loittonee vähitellen yhä kauemmas, vuodesta 1976 on jo 50 vuotta.
Keruuta koskeviin kysymyksiin vastaa amanuenssi Pekka Allonen 045 170 1585, pekka.allonen@metsastysmuseo.fi.
Väinö Leppänen ja saaliskoppelo. Aseena belgialainen 16 cal rinnakkaispiippuinen haulikko Bayard. Käyrävartisessa piipussa sauhuaa JYMY-tupakka. Kuva: Reijo Vesterinen / Suomen Metsästysmuseo.