Joulukortteja Suomen Metsästysmuseon postikorttikokoelmasta

Hirvieläimet esiintyvät runsaslukuisina Metsästysmuseon Joulukorttikokoelmassa. Muutamassa kortissa ratsastetaan hirvellä, mutta useimmissa joulukorteissa hirvi on maastossa joko yksin tai muiden metsäneläinten kanssa. Toisin kuin poro, hirvi harvoin vetää rekea perässään

 

Metsästys on aiheena harvinainen hirviaiheisissa joulukorteissa. Yhdessä kortissa tonttu ratsastaa hirvellä, ase roikkuen olkapäällään. Toinen postikortti kuvaa tilannetta, jossa metsästäjät ovat metsäpeurajahdissa. Eräässä kortissa puolestaan on hiihtävä metsästäjä ja kortin alareunassa mahdollisesti metsäpeuroja, ja toisessa ase ja ruutisarvi roikkuvat hirvensarvista. Pääasiassa joulukortit henkivät joulun ilua ja rauhaa, mikä ulottuu metsän eläimiinkin.

Huumori on mukana useammassakin kortissa. Yhdessä kortissa joulupukki on kiivennyt metsäpeuran sarviin ja toisessa pukki ripustaa joulupalloja, joita on varastoitu hirven lapiosarviin. Eräässä kortissa poro lentää joulukuusella ja toisessa istum reen kyydissä, jota joulupukki vetää autolla ajaen. Valkohäntäpeurasta ei ole museon kokoelmissa kuin yksi huumorisävytteinen kortti, metsäpeurasta ei yhtään.

Suuressa osassa joulukorteista hirvieläimet ovat talvisessa maastossa, mutta on joukossa lumettomiakin maisemia. Osassa joulukorteista ei ole painettua hyvän joulun toivotusta, vaan lähettäjä on ottanut hirvieläinkortin joulukortiksi.

Hirvieläinaiheisia joulukortteja on tehty sekä maalauksista että valokuvista. Esillä olevat kortit edustavat noin 1980-2010-lukuja. Näyttelyyn on tällä kertaa valittu Suomen Metsästysmuseon kokoelmista sellaisia joulukortteja, joita ei juurikaan ole esillä Finnassa.

Näyttelyn taustaa

Suomen Metsästysmuseon arkistoon on kertynyt vuosikymmenten varrella lukuisa määrä joulukortteja, joista kokoelmatietokanta Collecteen on luetteloltu 299 kappaletta. Museon vanhimmat kortit ovat 1900-luvun taitteen tienoilta.

Aihepiirit

Joulukorttien historia juontaa Saksaan, josta olivat peräisin monet varhaiset Suomessa lähetetyt kortit. Suomen vanhin joulukortti on tiettävästi vuodelta 1871.

Joulukorttien aihepiireistä esimerkiksi metsäineläimet, tontut ja talvimaisemat ovat pitäneet pintansa vuosikymmenestä toiseen. Metsästys esiintyy suomalaisissa joulukorteissa 1900- luvan taitteessa, mutta ei juurikaan sen jälkeen. Sen sijaan avannolla kaloja pilkkivä tonttu on mukana tuoreemmissakin joulukorteissa. Muissa pohjoismaissa metsästys on pysynyt kuva-aiheena pidempään ja erityisesti pohjoismaiset metsästäjäjärjestöt ovat käyttäneet metsästysalheisla joulukortteja 2000-luvulle asti.

Sirpa Karjalainen kirjoittaa teoksessa Juhlan aika – Suomalaisia vuotuisperinteitä siitä, että jouluun kuuluu eräänlainen muuttumattomuus ja tuttuus. Sama perinteiden arvostus heijastuu myös joulukortteihin, joissa tutut aihepiirit ja kuva-aiheet pitävät pintansa, vaikka maailma ympärillä on muuttunut paljonkin reilussa sadassa vuodessa. Samassa teoksessa kerrotaan yleisestikin vuotuiskarnevaaleista, joissa maailma on ylösalaisin. Myös joulukorteissa heijastuu samanlainen maailmankatsomus, jossa saaliseläimet ja saalistajat ovat sovussa keskenään jouluaterian ääressä.


Yksi yleisimmistä joulukorteissa esiintyvistä eläimistä on hirvi. Muista joulukorttien eläimista voisi mainita muun muassa ketun, karhun, jäniksen, linnut ja hiiren. Joulukortti on saatettu valmistaa myös niin, että hirviaiheiseen korttiin on painettu tai kirjoitettu hyvän joulun toivotus ilman mitään varsinaisia jouluaiheisia elementtejä. Samaa ilmiötä löytyy myös riistanhoito-, metsästys- ja kalastusaihelsista korteista.

Joulu on hyvän tahdon aikaa ja siksi monessa kortissa linnut ovat ruokailemassa lyhteellä tai muut metsäneläimet ovat kokoontuneet riistaruokintapaikalle aterioimaan. Eläimen ampumista tai riistankäsittelyä ei juurikaan löydy joulukorteista. Sen sijaan kuvataan metsästäjä palaamassa metsältä saaliineen kotiin joulunviettoon. Kalastus esiintyy joulukorteissa metsästystä useammin ja näihin kortteihin on usein ujutettu huumoria.

Taiteilijat

Korttien taiteilijoista voisi mainita muun muassa Marja-Liisa Pitkärannan, Victor Westerholmin, Wilho Sjöströmin, Viking Nyströmin, Virpi Pekkalan, Osmo Omenamäen, Rudolf Koivun ja Jouko Kytömaan.

Ulkomaisten korttien taiteilijoita ovat esimerkiksi Bruno Liljefors, August Johannessen, Eva Melhuis, Jenny Nyström, Lennart Helje, Ingrid Elf, Tonu Tulev, Hag Hans Engstedt, Jan Bergerlind, Lars Carlsson, Carol Decker ja Harald Wiberg.

Teksti: Sirpa Heinonen